virtuaalikoira HISKI

Perustietoni

Pähkinänkuoressa	Ihmiseni	Numerotietoa
Olen porokoira, leikattu uros. Väriltäni olen musta, mutta siellä täällä on vaaleita merkkejä. Asun Hölkyn Tallilla.	Omistajani on Kama. Hoitajani on Kama.	Olen syntynyt 3.2.2005 Suomessa. Ikäännyn realistisesti.

Luonnetta

Pienestä pitäen olen oppinut ettei saa murista, haukkua saati sitten räksyttää. Käyttäydyn erittäin mallikelpoisesti ja olen hurjan tottelevainen ja kuuliainen koira. En juuri vaadi mitään sen kummempaa kuritusta vaan pidän toiveiden toteuttamisesta – kepin haku on helppo nakki mutta toki minä myös osaan seistä paikoillani aivan hiljaa jos näin pyydetään.

On mielestäni hyvin tärkeää osata toimia ohjeiden mukaan! Viisaus ja maalaisjärki ovat kaiken a ja o ihmisiä kuunneltaessa. Olen porokoirien sukua, ja ehkäpä sen vuoksi olenkin niin ystävällinen ja tuttavallinen. En pelkää juuri mitään, edes sarvipäistä kuuraa vaikken virallisissa poroerotuksissa olekaan koskaan ollut mukana.

Lempipuuhaani on ehdottomasti kaikenmoinen touhuilu. Rakastan katsella aloiltani ratsastustunnin kulkua, mutta tulen mielelläni myös mukaan maastoreissulle! Tiedän missä saan kulkea, hevosten jalkoihin ei ole menemistä ja se on sääntö, jota noudatetaan. Sen sijaan tykkään möyriä ojanpohjat läpi ja haistella perin pohjin joka ikisen vastaan tulevan asian kukkasista maahan rysähtäneisiin oksiin.

Tykkään myös tallin Viiru-kissan kanssa leikkimisestä! Pieni harmaa kollikisu kiehnää välillä kanssani kuin ylimmät ystävykset, mutta kunnon peliä kerjätessään se saattaa salakavalasti hyökätä kimppuuni. Siitä alkaakin hurja hippaleikki jonka voittaminen ei niinkään ole tärkeintä – ainoastaan se, että molemmilla on hauskaa! En koskaan tekisi pahaa Viirulle vaikka joskus en millään malttaisikaan leikkiä.

Syvän musta ja tuuhean pörröinen karvapeitteeni kun on auttamattoman tulikuuma aina kesähelteillä. Silloin tekisi vain mieli läähättää varjossa, mutta pörrään kaikesta huolimatta kuumillakin ilmoilla Kaman lähettyvillä tallin nurkissa. Vahtikoiran hommissa olen mainio, en päästä ketään ohitseni ilman huolellista nuuhkimistarkastusta, vaikka varsin hiljainen olenkin.

Ruoka on hyvä juttu. Syön innolla mutta pidän kyllä kiinni linjoistani, eihän sitä nyt sovi liian pullukaksi kasvaa että juoksentelu ulkona yhä sujuisi luonnikkaasti. Käyttäydyn kiltisti talutushihnan päässä, vaikka osaan kulkea erittäin tomerasti ja tottelevaisesti taluttajan vierellä myös ilman ylimääräisiä remeleitä. Vihellykset todella menevät kuuleviin korviin ja kärsivällisyyteni antaa totella kutsuhuutoja vaikka olisikin menossa joku nuuhkimistuokio!

En karkaa piha-alueelta juuri milloinkaan. Okei, metsässä kyllä hääräilen, mutta palaan viimeistään illaksi takaisin, että pääsen sitten koisimaan omaan petiin yöksi. Varsinaisesti en harrasta mitään, mutta joskus joku hoitajista tai Kama innostuu koittamaan kanssani agilitya. Se on hurjan hauskaa! Hyppään lennokkaasti ja innolla, mutta erityisen hienoa on oikeasti totella vaikeammissa olosuhteissa omistajaa tai hyppyyttäjää ja saada sitten palkinnoksi mukavan makuinen herkkuluu!

Pujottelussa tosin pääni saattaa joskus mennä vähän pyörälle, mutta kyllä se siitä kun vähän lämmittelee ennen treeniä. Pentuna pelkäsin myös renkaan yli loikkaamista. Se oli jotenkin niin ahdas ja kummallinen, että epäilin koko homman turvallisuutta kovasti. Nyt pienintäkään pelon häivähdystä ei enää onneksi ole olemassa ja olen rohkaistunut huimasti pentuaikaan verrattuna. Olen terve, mukavan pirteä pikkuveikko joka aina keksii tavan piristää koko tallin porukka.

Ruokaa!

Ruokani löytyvät tallikissa Viirun ruokien vierestä rehuhuoneen hyllyltä. Ruoaksi syön oikeastaan vaan koiranraksuja ja juomanani on tietysti vesi.

aamu kupillinen raksuja, täytä vesikuppi
päivä kupillinen raksuja tai vaihtoehtoisesti lihaa/luita
ilta kupillinen raksuja, varmista että vettä riittää yöksi

Älä kopioi!

Muista nyt sitten, että jos kopioit, niin kaltoin käy!
Kuvien © Kama
Tekstien © Kama